sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

One year later...

Käsittämätöntä, kuinka nopeasti aika kuluu... Ja kuinka helposti hyvät aikomukset ja pyhät päätökset typistyvät vain selviytymikseksi arjessa, ajelehtimiseksi päivästä seuraavaan. Silti, jossain sisimmässäni elää sinnikkäästi tarve muuttaa elämäni suuntaa. Pysyvästi.

Sen sijaan, että pohtisin, missä kaikessa olen ehkä epäonnistunut, tahdon keskittyä hyviin muutoksiin. Sillä niitäkin on kuluneiden kuukausien aikana tapahtunut, vaikka joskus voikin olla vaikea iloita pienistä edistysaskelista.

TOP 5 muutokset:
- Vesi
- Kuntoutus
- Keittiö
- Opinnot
- Ihminen

Olen todellakin oppinut juomaan vettä janojuomaksi. Ei enää light-mehuja tai -limuja, harvoin edes marjoista tehtyä oikeaa mehua, vaan vettä. Tästä olen hyvin ylpeä, sillä vielä pari vuotta sitten en olisi uskonut pystyväni näin suureen muutokseen. Hyvä minä.

Aloitin keväällä selän kuntoututtamisen, lähinnä osallistumalla fysioterapian kuntosaliryhmään. Verkkaisesti, mutta tosissani, ja tarkoituksena on jatkaa syksyn tullen ihan tavallisella kuntosalilla. Hyvä minä.

Yksi suuri este terveellisen syömisen osalta on ollut kertakaikkisen toivoton keittiöni ja lievää hankalampi tiskausrajoitteisuuteni. Sitkeydellä ja muuutamalla onnekkaalla sattumalla on kummallinen vaikutus: keittiöpuuhat alkavat vähitellen jopa sujua ja olen pikkuhiljaa alkanut hankkia uusia astioita & työvälineitä. Hyvä minä.

Alan vähitellen tietää, mitä tahdon tehdä sitten joskus aikuisena. Vieläkin vaihtoehtoja on muutama, mutta  olen tehnyt kuluneen vuoden aikana paljon töitä selkeyttääkseni tilannetta ja saadakseni unelmien opiskelupaikan. Tiedän löytäneeni punaisen langan ja se tekee tyyneksi ja onnelliseksi. Elämälläni on suunta. Hyvä minä.

Syksyn pimeydessä, kantaessani suurta huolta ja vastuuta läheiseni sairastuttua, elämääni ilmestyi hyvin erityinen ihminen. Hän kulki rinnallani henkisesti, järkähtämättä. Hyvin hämmentävä alku uudelle ihmissuhteelle, mutta nyt kuukausia myöhemmin alan vähitellen löytää tästä kanssakäymisestä paljonkin eri sävyjä...


Kaiken tämän kirjoitettuani ymmärrän, ettei vuosi ole "mennyt hukkaan" tai kulunut ilman tarkoitusta. Perusta uudelle elämälle, ja tavalle elää, on luotu pieniä askelia ottamalla. Tästä on hyvä jatkaa. Hyvä minä.